Veka iänikuisine viiksineen on pitkästä aikaa taas muodikas. Viimeksi olinkin muodinmukainen joskus 70-luvulla. Näin se sitkeä tyyliuskollisuus palkitaan aina silloin tällöin. Oheisesta kuvalinkistä pääsee tsekkaamaan oranssipaitojen haivenet.
Ennakkotunnelmat:
Lieneeköhän tämä näiden kahden vanhan korisseuran, Panttereiden ja LePyn ensimmäinen kohtaaminen miesten sarjoissa. Pantteriperheen muita joukkueita, Jaguaareja ja Supereita (Super-Pantterit) vastaan ollaan kyllä pelailtu monestikin viime vuosien aikana. Pantterit tippuivat viime kauden päätteeksi kakkosesta kolmosdivariin ja ovat tainneet vielä kärsiä pelaajamenetyksiäkin, koska menestys kolmosessakin on ollut vaisuhkoa. Pantskujen voitto/tappio-rekordi on tässä vaiheessa 4/5. Orangemenin General Manager M.Konkari ilmoitti, että tähän Herttoniemenrannan liikuntahallissa pelattavaan matsiin saataisiin jo muutama pelaaja sairaslistaltakin mukaan. Panttereiden kaatoon näyttäisi olevan siis ihan hyvät mahdollisuudet. Loppulätinät:
Ennakkotunnelmat: Nyt ollaan puolessa välissä yhdeksän pelin jaksoa, jonka aikana pelataan vain yksi ottelu kotona Leppävaaran liikuntahallissa. Neljän perättäisen vierasmatsin annos on tässä vaiheessa pelattuna. Näistä neljästä on voitettu vain yksi peli, junnupitoista Räppää vastaan Porvoossa. Ja sarjataulukossa ollaan nyt epätyypillisen vaatimattomasti sijalla kahdeksan. Eikä homma tästä suinkaan ole mitenkään helpompaan päin menossa. MaSu pieksi viime pelissään HyPo II:n jotain viiskyt. Malmilaiset tuntuvat olevan siis täydessä vireessä tällä hetkellä. Viime kaudella Orangemen voitti MaSun täpärästi parilla pisteellä Malmilla, mutta Leppävaarassa tulikin sitten keväällä takkiin jo jotain kolkyt. Orangemen on joutunut pelailemaan viime aikoina kuudella tai seitsemällä miehellä, eikä sellainen voi olla näkymättä otteluiden loppuhetkillä jonkinasteisena hyytymisenä. Nikelle tulee lauantaina (jos vaan pelaavaan kokoonpanoon mahtuu) sata divarimatsia täyteen miesten edustusjoukkueessa. Hän on nykyisestä pelaajistosta kolmantena konkarilistalla. Konkarien konkari on tietysti itse M.Konkari, jolla pelejä on takana (ja edessä) useampikin sata. Mikolle lauantain matsi on peli numero 120.
Peli parhaaseen katseluaikaan 19.11.2011 klo 17:30. Paikkana Leppävaaran liikuntahalli. Hurjaa tsemppiä ja kovaa kannustusta kaivataan vaan, niin eiköhän MaSu kaadeta.
Molemmilla joukkueilla oli jalkeilla lähestulkoon minimimiehitys. MaSulla alkuunsa seitsemän pelaajaa ja LePyllä juuri ja juuri kuusi. LePyn Jaakko Hyytiäinen, joka vielä edellisessä matsissa raatoi 40 minuuttia, teki 19 pistettä ja otti 10 levypalloa, pystyi tuuraamaan Torkkelin Ollia nyt vain seitsemän minuutin verran. Neljä muuta Orangemeniä joutui pelaamaan täydet 40 minuuttia ilman vaihtoja. MaSun vähistä miehistä Lindqvist joutui loukkaantumisen takia sivuun jo kolmannen jakson alkuminuuteilla. Ja viimeiset puolitoista minuuttia MaSu veti viidellä, kun Koskelalle tuli virhetili täyteen.
Ennakkotunnelmat:
Sarjataulukon sijoituksia ja tämän syksyn jo pelattuja otteluita vertaamalla Malibu ja Orangemen näyttäisivät olevan aika lailla tasavahvoja tässä vaiheessa kautta. Edelliskierroksella Malibu kävi hakemassa voiton HyPo II:sta, jolle Orangemen puolestaan hävisi äskettäin. No mutta taas toisaalta, LePyhän on itseasiassa hävinnyt kautta aikain kutakuinkin jokaisen matsinsa, jossa Hiltunen on ollut dumarina.
Eräs LePyn viime vuosien kovimmista tehopakkauksista, Jussi Somervuo on siirtynyt Malibuun täksi kaudeksi. Pelkästään jo tämä tekee tällä kertaa Malibusta sunnuntain ottelun selkeän voittajasuosikin. Orangemen-leirissä voidaan olla siis varsin tyytyväisiä, jos alle 50:n pisteen selkäsaunalla selvitään.
Kyllä taisi olla Somervuon Jussin siirtyminen Malibuun se ratkaiseva niitti tämän matsin ratkaisun osalta. Orangemen väsähti viimeistään sitten jatkoajalla miehistön vähäisyydestä johtuen, kun ainokainen vaihtomieskin joutui jättämään pelin kesken ja lähtemään Leppävaaraan ehtiäkseen vielä Vekaranjärven bussiin.